• sv
  • fi
  • en
Hietasimpukka Hangossa

Hangon eläinmaailma

Itämerisimpukka Hangossa

Kolme simpukkaa Hangossa

Hietasimpukka, Mya arenaria
Kahlatessasi matalalla hiekkapohjalla voit nähdä sormenpaksuisten
pehmeiden putkien nousevan hiekasta. Ne
voivat olla hietasimpukan hengitysputkia. Hietasimpukka
elää tavallisesti pehmeään pohjaan kaivautuneena.
Pohjaan kaivauduttuaan hietasimpukka elää käytännöllisesti
katsoen liikkumatta samassa paikassa koko elämänsä
ajan. Se kasvaa noin viiden senttimetrin kokoiseksi.

Sinisimpukka, Mytilus edulis
Sinisimpukat syövät kasviplanktonia. Yksi pieni simpukka
pystyy suodattamaan tunnissa useita litroja vettä, ja
niiden kaikkien on laskettu suodattavan yhdessä koko
Itämeren vesimäärää vastaava määrä vettä vuodessa.
Itämeressä se kasvaa vain noin 3-senttiseksi. Sinisimpukka
on kampeloiden ja haahkojen tärkeä ravinnonlähde.

Lieju- eli itämerensimpukka, Macoma balthica
Hiekkapohjalta on helppo löytää liejusimpukan pyöreän
kolmiomaisia kuoria. Väriltään ne ovat valkoisia, joskus
kellertäviä tai vaaleanpunertavia. Liejusimpukka elää kaivautuneena
noin 3–8 senttimetrin syvyyteen pehmeään
merenpohjaan. Se makaa kyljellään ja sillä on kaksi
hengitysputkea eli sifonia, jotka se työntää esiin merenpohjasta.
Liejusimpukka kasvaa noin 2,5-senttiseksi ja se elää 5–10-vuotiaaksi.

Lintuharrastajien Hanko

Kolme lintua Hangossa

Merikotka, Haliaeetus albicilla
Hangon kaupungin yllä voi nähdä merikotkia päivittäin.
Merikotka on Pohjois-Euroopan suurin päiväpetolintu.
Sen siipien väli voi olla uskomattomat 2,5 metriä. Merikotka
syö pääasiassa kalaa ja lintuja.

Haahka, Somateria mollissimma
Haahka kuuluu Hangon yleisimpiin lintuihin. Se syö lähes
pelkästään sinisimpukoita.

Meriharakka, Haematopus ostralegus
Meriharakan nokka on tulenpunainen, sillä on vaaleanpunaiset
jalat ja punaiset silmät. Meriharakat ovat äänekkäitä
lintuja, mikä lienee linnun helpoimmin tunnistettava
ominaisuus. Meriharakka syö sukamatoja, mutta vahvan
nokkansa avulla se voi avata myös simpukoita ja kotiloita.
Meriharakka on Hangon kaupungin virallinen lintu.

Harmaahylje-Hangon-saaristo

Kolme eläintä Hangossa

Kampela, Platichthys flesus
Kampela on pohjakala, joka viettää suurimman osan
elämästään merenpohjassa maaten. Sitä on vaikea havaita,
koska se naamioituu ja vaihtaa väriään merenpohjan
mukaan. Kampela syö erityisesti sinisimpukoita ja
liejusimpukoita. Hangon hiekkapohjat ovat kampeloille
erityisen hyviä elinympäristöjä.

Harmaahylje eli halli, Halichoerus grypus
Hangossa voit hyvällä onnella nähdä harmaahylkeitä
päivittäin. Itämeressä elää yli 12 000 harmaahyljettä, erityisen
tavallinen se on ulkosaaristossa. Norppaan verrattuna
harmaahylkeellä on pidempi kuono, joka on suora otsasta kuonon päähän. Harmaahylje syö kalaa.

Korvameduusa, Aurelia aurita
Korvameduusoita voi nähdä rannoilla erityisesti syksyisin.
Sen nimi tulee sen keskellä olevasta neljästä vaaleanpunaisesta
tai kellertävästä sukurauhasesta, jotka
näyttävät korvilta tai renkailta. Korvameduusa syö mm.
eläinplanktonia ja kalanpoikasia, ja se pystyy käyttämään
koko ruumistaan ruuan keräämiseen. Saaliseläimen
tappamiseen tai tainnuttamiseen ne käyttävät tarvittaessa
polttiaisrihmojaan tai suukäsiään. Itämeressä
korvameduusat voivat kasvaa läpimitaltaan 5–20 senttimetrin
kokoisiksi. Ne ovat ihmiselle vaarattomia.

© Hanko Tourist Office | +358 (0)19 2203 411 | tourist.office@hanko.fi | www.hanko.fi/tourism | Raatihuoneentori 5, 10900 Hanko | Y-tunnus: 0809604-3